Tynnelsö slott/Tynnelsön linna

Tynnelsön linna, vuonna 1869

 Stallarholmen, Överselön alue, Strängnäsin kunta

Överselön pitäjässä asuu noin 367 asukasta.

Tynnelsön linna, Stallarholmen, Strängnäs

Tynnelsön saarta vastapäätä sijaaitsee paljon suurempi saari nimeltä Selaö, jossa sijaitsee mm Algön kartano ja Överselön söötti kirkko. Tynnelsön saari sijaitsee Tosterön saaren ja Selaön saaren välissä. Saarelle pääsee vain yksityisellä kaapelilautalla. 

Tunnelsön kupeessa sijaitsee kaksi pientä saarta nimeltä Lilla ja Stora Rullingen. Saari on historiallinen viikinkien ajalla asuttu saari. Nyt Stora Rullingen saari on myynnissä. Saari on noin kaksi kilometriä pitkä ja saarella on vain yksi asuintalo, metastysmaja ja hevostallit. Saarella on oma laituri. Päärakennus on vasta rakennettu hirsirakennus kaikkine mukavuuksineen. 

Strängnäsin keskustasta lähtee silta Tosterön melko suurelle saarelle. Saaren lävitse kulkee valtatie 55 Strängnäsistä Enköpinginiin, joka on ainoa tie joka kulkee Mälaren järven poikki. Välimatkaa on noin 30 kilometriä. Tosterön saaren pohjois kärjessä kulkee Uppsalan ja Södemanlandin läänien raja.

Tosterön kautta kulki aikoinaan Sveanmaan kuninkaiden perinteinen Eriksgata/Eerikinretki. Näitä Eerikinretkiä tekee nykyinenkin kuningas silloin tällöin. Kuninkaan velvollisuuksiin kuului käydä tervehtimässä kansalaisia maakunnissa.

Gislestenen ei ole  riimukivi vaan se on kalliopiirros. Tämä kalliopiirros löytyy läheltä Hysby'n kylää ja sen kirkkoa, Aspön pitäjästä, joka on Tosterön saaren pohjoisin osa. Kalliopiirros on vuodelta 1050 ja siihen aikaan Mälaren järven vedenpinta nousi vain metrin päähän tästä kalliosta. Paikalla sijaitsi nimittäin Aspön kylän luonnollinen satama. Kalliopiirros näkyi jo kaukaa Mälaren järvelta satamaan saavuttaessa. Alueella on asunut viikinkejä.

Aspön kirkko on alueen vanhimpia kirkkoja, valmistunut 1100-luvulla. Kirkko sijaitsee 7 kilometriä Strängnäsistä pohjoiseen.

 Alttarikaappi 1400-luvulta

Vanhempi alttarikaappi jonka alkueprästä ei ole tietoa

Eric Wrangelin hauta. Tällä on myös Eric Axelsson Tott'in hauta. Wrangel oli aatelisherra ja valtioneuvos. Hänet haudattiin tänne hänen omasta toivomuskestaan. Eric Axelsson Tott syntyi Tanskassa 1500-luvulla ja kuoli Viipurin linnassa. Hän toimi myös valtioneuvoksena. Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaana 1400-luvulla. Kuningas Kristian I antoi Tott'ille Viipurin ja Hämeen läänit hallittavakseen. Kristian I oli arvovaltaista Oldenburgin ruhtinaallista sukua, joka on kaikista kuninkaallisin suku koko maapallolla. Tanskaa on hallinnut suorassa linjassa Oldenburgin suku sitten vuodesta 1448 ja sukuun kuuluu myös nykyinen kuningatar Marghrete II. Hän kuuluu Oldenburgin sukuhaaraan nimeltä Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glucksburg.

Tynnelsön linna

Tynnelsö slott

Vierailu Tynnesön linnassa ei onnistu vielä toistaiseksi. Linnaa peruskorjataan ja se saattaa viedä vielä aikaa, kunnes vierailijat päästetään katsomaan tätä omalla tavallaan erikoista linnaa. Mutta mikään ei estä katselmasta liinnaa vastarannalta Selaön puolelta, Tynnelsö gårdin rannalta käsin. Sillä sinne pääsee omalla autolla. Jos on oikein hyvä tuuri niin Tynnelsön saarella asuvat saattavat päästää privaatilla kaapelilautalla saarelle.

Selaön saarella sijiatsee Mälsåkers slott, jota voi käydä katsastamassa ja josta kerron toisten lisää. Selaön saarella sijaitsee myös aivan ihana Överslön kirkko, joka sijaitsee vain muutama sata metriä Tynnelsön kartanosta. Kartanoon on vain Stallarholmenin sillalta vain 8 kilomteriä.

Överslön kirkko  on todellinen helmi. Kirkko on kunnostettu ja nyt sitä voi käydä ihailemassa. Ongelaman on vain tietää että koska kirkkoon pääsee sisään. Kirkon pitäisi olla avoinna 1.keäskuuta-31.elokuuta joka päivä kello 9.00-18.00.

Stallarholmen näkyy kartalla Strängnäsin vieressä. Laitoin kartan tähän siltä varaa jos joku innostuu ajamaan tämän reitin Mälaren järven ympäri. Tai noh, Mälare järvi on puolta isompi kuin tämä kartalla oleva alue. Tämän reitin varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on monta mukavaa tutustumiskohdetta. Selaön länsipuoella sijaitsee Tynnelsön saari jossa linna sijaitsee.

Tässä on kartalle merkattu osa Mälaren järven ympäristössä sijaitsevia linnoja ja muitakin nähtävyyksiä.

Alunperin Tynnelsön linna oli Strängnäsin piispojen linnoitus. Mutta kun kuningas Gustav Vasa alkoi vetää kirkolta, luostareilta  ja aatelisilta omaisuutta kruunulle niin vuonna 1527 tästä linnasta tuli kuninkaan kesäasunto. Täällä on asuneet myös kuningatar Katarina Stenbock ja leskikuningatar Hedvig Eleonora. Kuningas Gustav Vasa asui muuten enimmäkseen Gripsholmin linnassa joka sijaitsee Mariefredin kaupungissa, reilut kymmenen kilometriä etelänpänä. (Katso karttaa!)

Tynnlesön linnan kellari ja kaksi ensimmäistä kerrosta ovat keskiajalta ja ylemmät renessanssin ajalta. Kuningas Karl IX hankki myös karjataloutta linnan yhteyteen. Viimeiset korjaukset  linnassa on tehty 1820-luvulla, mutta juuri nyt linnaa kunnostetaan.

Tynnelsön linna

Tynnelsö on noin kahden neliökilometrin suuruinen saari Mälaren järvessä joka kuuluu Strängnäsin kuntaan. Saarella asuu vain pari perhettä vuodet ympäri. Tynnelsta gårdin kartano sijaitsee Selaön saarella, Tynnelsön linnaa vastapäätä, Tynnelsön saarella. Yksityinen kaapelilautta yhdistää saaren mantereeseen. Maanvilymaata on saaren pohjoisosissa ja eteläinen osa saaresta on luonnonreservaatti.

Vuonna 1779 myytiin linna kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe'lle. Hebbe teki linnasta perintölinnan, ns fideikomiss, joka tarkoitti sitä, että linnaa ei voinut perilliset myydä vaan sen oli kuljettava sukupolvesta toiseen suvun omistuksessa.

Kauppaneuvos titteliä on käytetty vain 1600-luvulla Ruotsissa ja silloinkin vain muutamien henkilöiden yhteydessä. Titteleitä ei ylipäätään käyteä Ruotsissa. Ruotsissa ei ole ollut mahdollista ostaa titteleitä, kuten se on vieläkin Suomessa.

Samoin sellainen keskiaikainen ilmiö kuin maistraatti ja monet muutkin on lakkautettu jo kaksisataa vuotta sitten. Koko Ruotsin yhteiskuntakoneisto ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja myöten on pelkistetty ja modernisoitu ajat sitten.

Valtion museovirasto on pitänyt huolta linnasta, kuten monista muistakin valtion omistamista linnoista Ruotsissa. Tämä linna kuten monet muutkin ovat olleet myytävinä sillä linnojen ylläpito tulee hirvittävän kalliiksi. Varsinkin näitten linnojen, jotka ovat kulttuurisuojattuja.

Valtion kiinteistölaitos kunnostaa linnan myyntiä varten. Minusta tämä on mielenkiintoinen projekti. Vaatii paljon työtä ja varoja, kykyjä ja kärsivällisyyttä. Saa nähdä mitä tästä tulee ja millä hinnalla linna tullaan myymään.

Tynnelsön linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1282. Melko heti sen jälkeen Strängnäsin hiippakunta otti linnan haltuunsa. Kuninkaat kävivät täällä usein 1300-luvulla oleskelemassa ja vuonna 1522 otti kuningas Gustav Vasa linnan omakseen ja antoi linnaan vaimolleen Margareta Eriksdotter Leijonhuvudille asunnoksi. Kuningatar kuoli linnassa vuonna 1551.

Sen jälkeen linnassa asui leskikuningatar Katarina  Gustavsdotter Stenbock. Hän oli ensimmäinen kuningas  Gustav Vasan kolmesta vaimosta.  Gustav Vasa valitsi vaimokseen vain tyttäriä ylimmästä ja vaikutusvaltaisimmista aatelissuvuista. Kuninkaathan eivät voineet hallita ilman aatelisten palveluja. Ennen kaikkea kuninkaat tarvitsivat aattelisia asepalvelukseen.

Siihen aikaan täällä asui herttua Karl Filip ja leskikuningatar Maria Eleonora Brandenburg. Maria Elena oli saksalainen prinsessa, vaaliruhtinas Brandebnburgin tytär, joka oli Hohenzollerien sukua. Maria Eleonora avioitui Ruotsin kuninkaan Gustav II Adolfin kanssa ja näin häensä tuli Ruotsin kuingatar. 

Tämän jälkeen linnassa asui vuorotellen kuningasperheen jäseniä kunnes 1700-luvulla puolalainen kreivitär Anna Woynarowska sai linnan maksuksi lainasta jonka Karl XII oli saanut kreivittäreltä. Anna oli viimeinen henkilö joka asui linnassa.