Årtsa slott, Österhaninge
Paikallisjunalla ensin Västerhaningeen. Bussi 846 Västerhaningen asemalta vie perille linnaan. Mutta pitää muistaa että bussi on varattava viimeistään puoli tuntia ennen paluumatkaa puhelimella 08-400 021 33. Bussi siis tulee hakemaan vain, jos on matkustajia. Turhaa ei bussi aja edestakaisin.
Tämä on siitä outoa aluetta ettei täällä ole postiosoitteita, vaan alue on vain numeroitu. Årstan linnan postiosoite on siis vain 16391 Österhaninge. Mutta toisaalta, Ruotsissa ei enää ole postejakaan.
Omalla autolla tänne löytää Tukholmasta valtatie 73/Nynäsvägeniä pitkin suoraan kohti etelää. Trafikplats Västerhaninge käännytään vasemmalle Österhaningevägenille ja siltä sitten Årstahavsbadvägenille ja lopulta linnaan johtavaa alléeta loppumatka.
Tämä on siitä outoa aluetta ettei täällä ole postiosoitteita, vaan alue on vain numeroitu. Årstan linnan postiosoite on siis vain 16391 Österhaninge. Mutta toisaalta, Ruotsissa ei enää ole postejakaan.
Omalla autolla tänne löytää Tukholmasta valtatie 73/Nynäsvägeniä pitkin suoraan kohti etelää. Trafikplats Västerhaninge käännytään vasemmalle Österhaningevägenille ja siltä sitten Årstahavsbadvägenille ja lopulta linnaan johtavaa alléeta loppumatka.
Tänne tuskin harvempi lähtee pelkästään Årstan linnan takia, mutta tällä seudulla on muutakin koettavaa ja nähtävää, joista lisää toisten. Linnassa on ravintola Årsta Slott Gastronomi, joka on kuulu hyvästä ruuastaan. Linnan ympärillä sijaitsee kaksi golfkenttää ja niitten välissä seisoo Årstan linna.
Eteläisemmän golfkentän laidalla sijaitsee Hosjfärdens Vandrarhem, matkustajakoti (katsoo valokuvaa yllä!). Årsta Havsbadsvägenin tien varressa sijaitsee Årtsa Säteri/Årstan rälssikartano ja heti sen jälkeen käännytään vasemalle Lindersbergsvägenille ja sitä sitten golfkentän kuvetta perille saakka. Tästä on vain vajaa kilometri merenrantaan. Täällä on myös viisi aivan uusrakennettua tupaa joita voi vuokrata myös.
Tie Årstan kartnaoon
Missään muualla Suur Tukholman alueella ei ole niin paljon hevostalleja kuin täällä Södertörnissä ja varsinkin Haningen kunnassa.
Årtsan kartano ja tekolampi
Vain pari kilometriä vielä eteenpäin Årstahavsbadsvägeniä tullaan kesämökkilaueelle, jossa nykyään asutaan jopa talvikaudellakin. Täällä on erittäin hyvä uimaranta. Tänne kulkee bussi 846 Västerhaningen sähköjunan asemalta ja tänne kulkee myös saaristolaiva 21, joka kulkee vuodet ympäri Utön saarelle.
Västerhaningen paikallisjunan asemalta lähtevä bussi numero 846 käy tässä Årstan laiturilla josta lähtee sitten saaristolaiva Ornön saarelle. Bussi jatkaa matkaansa ja päätyy lopulta Årstan linnan luokse, jossa on bussin päätepysäkki. Mutta bussi ei aja linnan luokse, jos ei ole matkustajia, vaan kääntyy tältä laiturin pysäkiltä takaisin Västerhaningeen. Kuten jo tuolla alussa kerroin niin Årstan linnasta pääsee bussilla takaisin päin soittamalla etukäteen ajoissa, jotta kuski tietää tulla hakemaan.
Bussi ohittaa Västerhaningesta lähtiessä yhden alueen kolmesta gofkentästä. Kaksi muuta golfkenttää sijaitsee Årstan linna molemmin puolin, Haninge Strand Golfklubb ja Haninge Golfklubb.
Årtsa havsbad on kesämökkialue alunperin joten tämä on melko kodikasta aluetta. Iso uimranta (kuvassa vasemmalle) on kuitenkin yleinen yhteinen ranta, jota hoitaa Haningen kunta.
Västerhaningen paikallisjunan asemalta lähtevä bussi numero 846 käy tässä Årstan laiturilla josta lähtee sitten saaristolaiva Ornön saarelle. Bussi jatkaa matkaansa ja päätyy lopulta Årstan linnan luokse, jossa on bussin päätepysäkki. Mutta bussi ei aja linnan luokse, jos ei ole matkustajia, vaan kääntyy tältä laiturin pysäkiltä takaisin Västerhaningeen. Kuten jo tuolla alussa kerroin niin Årstan linnasta pääsee bussilla takaisin päin soittamalla etukäteen ajoissa, jotta kuski tietää tulla hakemaan.
Bussi ohittaa Västerhaningesta lähtiessä yhden alueen kolmesta gofkentästä. Kaksi muuta golfkenttää sijaitsee Årstan linna molemmin puolin, Haninge Strand Golfklubb ja Haninge Golfklubb.
Saaristolaiva Årstan havsbadin laiturissa
Årtsa havsbad on kesämökkialue alunperin joten tämä on melko kodikasta aluetta. Iso uimranta (kuvassa vasemmalle) on kuitenkin yleinen yhteinen ranta, jota hoitaa Haningen kunta.
Kesämökit täällä ovat hyvin pieniä mutta tontit melko tilavia, mutta alueelta löytyy myös uudempia suurempia huviloita. Nimittäin täällä asutaan nykyään ympäri vuodet.
Nyt ollaan Tukholman eteläpuolella Haningen kunnassa. Tämä eteläinen alue on omalaatuisensa koska täällä ei ole ollut teitä, eikä rautateitä niin aikaisessa vaiheessa kuin Tukholman pohjois- ja länsisoissa. Täällä ei myöskään ole lähetyssaarnaajat vaeltaneet ja levittäneet kristinuskoa, ja silti täällä on muutamia vanhoja kirkkoja täälläkin.
Tätä aluetta nimiteään nimellä Södertörn, vaikkakin Södertörn nykyään käsittää koko Södermanlandin, ainakin joittekin mielestä. Södertörn oli se alue Suur Tukholmasta, joka jääkeuden jälkeen nousi ensimmäisenä vedenpinnan yläpuolelle. Joten täällä on asuttu tavallista aikaisemmin, mutta väkeä ei täällä ole ollut paljoakaan. Vasta paljon myöhemmin 60-luvulla rakennettin tänne joitakin asuintaajamia kun oli suuri pula asunnoista. Kulkuyhteydet vaan unohdettiin järjestää. Mutta vieläkin suuri osa tästä Tukholman eteläisestä alueesta on hyvin harvaan asuttua. Siellä täällä on jokin maatila ja muutamia linnoja ja herraskartanoita rannikolla.
Tukholmasta Nynäshamnin satamakaupunkiin kulkeva junarata avattiin vuonna 1901 mutta se oli alkuun yksityisen firman omistama. Junia kulki van pari päivässä ja kuljetti enimmäkseen rahtia. Vasta vuonna 1968 se liitettiin Tukholman paikallisliikenteeseen ja likkenne sai vakituisen aikataulun. Bussimatkatkin kesti ikuisuuden. Bussit kulkivat vanhaa hevoskärrytietä vanhaa Nynäsvägeniä pitkin.
Valtatie 73/Nynäsväen on ainoa päätie alueella joka kulkee Tukholmasta suoraan etelään. Se on 53 kilometriä pitkä suora tie. Tie oli hyvin kapea alkuunsa, mutta stä levennettiin myöhemmin. Nyt se on moottoritietä Haningeen saakka. Ei siis ihme että muuttoliike tälle alueelle tuli paljon myöhemmin kuin muualle Suur Tukholman alueella.
Tätä aluetta nimiteään nimellä Södertörn, vaikkakin Södertörn nykyään käsittää koko Södermanlandin, ainakin joittekin mielestä. Södertörn oli se alue Suur Tukholmasta, joka jääkeuden jälkeen nousi ensimmäisenä vedenpinnan yläpuolelle. Joten täällä on asuttu tavallista aikaisemmin, mutta väkeä ei täällä ole ollut paljoakaan. Vasta paljon myöhemmin 60-luvulla rakennettin tänne joitakin asuintaajamia kun oli suuri pula asunnoista. Kulkuyhteydet vaan unohdettiin järjestää. Mutta vieläkin suuri osa tästä Tukholman eteläisestä alueesta on hyvin harvaan asuttua. Siellä täällä on jokin maatila ja muutamia linnoja ja herraskartanoita rannikolla.
Tukholmasta Nynäshamnin satamakaupunkiin kulkeva junarata avattiin vuonna 1901 mutta se oli alkuun yksityisen firman omistama. Junia kulki van pari päivässä ja kuljetti enimmäkseen rahtia. Vasta vuonna 1968 se liitettiin Tukholman paikallisliikenteeseen ja likkenne sai vakituisen aikataulun. Bussimatkatkin kesti ikuisuuden. Bussit kulkivat vanhaa hevoskärrytietä vanhaa Nynäsvägeniä pitkin.
Valtatie 73/Nynäsväen on ainoa päätie alueella joka kulkee Tukholmasta suoraan etelään. Se on 53 kilometriä pitkä suora tie. Tie oli hyvin kapea alkuunsa, mutta stä levennettiin myöhemmin. Nyt se on moottoritietä Haningeen saakka. Ei siis ihme että muuttoliike tälle alueelle tuli paljon myöhemmin kuin muualle Suur Tukholman alueella.
Årstan linna sijaitsee Itämeren lahdessa joka piilottelee isomman niemen takana, joten venäläiset eivät nähneet Årstan linnaa kun he veneillään ja laivoillaan kuljeksivat Tukholman saaristossa, ryöstivät kaiken minkä irti saivat ja lopulta tuikkasivat tuleen useimmat kartanot ja linnat.
Mutta täällä on eletty aikaisemmin kuin muuaalla Tukholman alueilla, koska tämä alue nimeltä Södertörn oli meren pinnan yläpuoella jo heti mannerjään sulettua, kun muut Tukholman alueet oli saaristoa. Joten täällä Tukholman eteläisellä alueella on aivan oma tunnelmansa ja mielenkiintoinen historiansa. Eristyneisyys on saanut aikaan sen että tänne kehittyi aivan oma kulttuurinsakin paikka paikoin.
Årstan linna sijaitsee noin 30 kilometriä Tukholmasta etelään. Årsta on tunnettu jo keskiajalla 1300-1500-luvulla. Aivan alkuun Årstan alue kuului liivinmaalaiselle Tyska Orden/saksalaiselle ritarikunnalle, Sanctae Mariae Teutonicorum, josta olen maininnut Rooma blogissani. Myöhemmin ritarikunta siirtyi Saksasta Marieburgista Itämeren rannikolle. Heillä oli suuri valta 1500-luvulla Itä-Preussissa ja Baltian alueella. Uskonpuhdituksen myötä ritarikunta hajosi, mutta jatkoi vaikuttamistaan roomalaiskatollisilla alueilla Euroopassa.
Ritarikunta liittyi 1200-luvulla liivinmaalaisen Kalpaveljesten ritarikuntaan. Kalpajärjetön tehtävänä oli käännyttää baltialaiset kristinuskoon. Kalpaveljesten pääpaikka oli Rigassa. Ritarikunta halusi käännyttää latvialaiset kristinuskoon mutta se ei onnistunut vaan syttyi sota. Sota kesti noin 150 vuotta. Ritarikunta seilasi Gotlannin kautta Ruotsin manteerelle. Gotlannissa oli oma ritarikunta nimeltä Vitaaliveljekset, joiden päätehtävänä oli Herran nimissä tehdä ryöstöretkiä ja varastella Itämeren rannikoilla.
Pari vuotta sitten arkeologit alkoivat kaivella Årstan linnan ympärillä. Årstan linna oli Saksalaisen ritarikunnan pääpaikka Ruotsissa vuosina 1308-1467. Nykyinen linna on vuodelta 1650. Årsta mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1308 ja jo silloin oli ritarikunta muuttanut linnaan. Alueelta on löydetty rautakautinen hautakenttä. Årsta tarkoittaa asunto joen varrella, sana -sta pääteen mukaan.
Vuonna 1467 osti valtionhoitaja Erik Axelsson Tott Årstan linnan saksalaiselta Ritarikunnalta ja hän osti kaikki heidän Ruotsissa sijainneet omaisuudetkin. 1500-luvulla joutui linna aatelisherra Bielkenstiernan haltuun ja nykyinen linna on hänen ja hänen vaimonsa ja Barbro Åkesdotter Natt och Dag'in jäljiltä.
Seuraava omistaja oli ruukkipatroona Carl Fredrik Bremer. Linnaa käytettiin suvun kesäasuntona. Carl Fredrik oli kirjailija Frederika Bremerin isä. Frederika eli viimeiset vuotensa linnassa ja kuoli täällä vuonna 1865. Sen jälkeen on linna omistanut useita lyhyemmän ajan. Esimerkiksi Lars Johan Hierta Afrtonbaldet lehden perustaja omisti linnaa aikansa, kunnes Haningen kunta osti linnan vuonna 1969. Bremerit laitattivat upean englantilaisen puutarhan linnan ympärille. Tiluksilla sijaitsee runsaasti torppia jotka ovat ihan asuttavssa kunnossa.
Seuraava omistaja oli ruukkipatroona Carl Fredrik Bremer. Linnaa käytettiin suvun kesäasuntona. Carl Fredrik oli kirjailija Frederika Bremerin isä. Frederika eli viimeiset vuotensa linnassa ja kuoli täällä vuonna 1865. Sen jälkeen on linna omistanut useita lyhyemmän ajan. Esimerkiksi Lars Johan Hierta Afrtonbaldet lehden perustaja omisti linnaa aikansa, kunnes Haningen kunta osti linnan vuonna 1969. Bremerit laitattivat upean englantilaisen puutarhan linnan ympärille. Tiluksilla sijaitsee runsaasti torppia jotka ovat ihan asuttavssa kunnossa.
Vanha riimukivi viikinkien ajalta Årstan linnan luona
Kirjailija Frederika Bremer syntyi vuonna 1801 Turussa.
Isosiä Jakob Bremer oli hankkinut paljon teollisuusosinkoja Turussa. Frederika kertoo että isosisä oli oman onnensa seppä, joka oli rikas mies, mutta hän eli hyvin yksinkertaista elämää ja auttoi mielellään kanssaeläviään. Hänen poikansa Karl Fredrik lähetettiin opiskelemaan ulkomaille. Hän opiskeli Göttingessä, Pariisissa ja kävi myös Englannissa oleskelemassa aikansa. Kotiin palattuuan hän otti isän kauppayhtiöt haltuunsa Turussa. Hän avioitui Birgitta Charlotta Holmströmin kanssa ja he saivat neljä lasta. Vuonna 1804 he päättivät muuttaa Ruotsiin, jonka jälkeen he saivat vielä kolme lasta lisää. Turussa Karlista oli tullut ruukinpatroona, mutta hän möi kaikki omaisuutensa ja osti asunnon Jakobin kirkon luota Tukholmasta. Kesäasunnokseen he ostivat Årstan linnan ja linnan maanviljelystilatkin. Fredrika kasvoi lapsehoitajan hoivissa ja guvernantti tuli ja koulutti Bremerin lapset kotona.
Fredrika
Linnan pihalla pidetään kirpputoria silloin tällöin. Kuka vaan voi tulla myymään tavaroitaan. Jokaisen myyjän on maksettava pöytämaksu. Toukokuussa 13-16 päivinä pidetään taidevernisage linnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti